Troosteloos on Saksasta tuotu lehmänkirjava shetlanninponi, joka on suomessa ollessaan hankkinut kunniaa esteponina. Se on kilpaillut jonkinverran ja sillä on paljon kapasiteettia esteradoille. Sen vanhemmista ja muista sukulaisista tiedetään hyvin vähän, mutta ainakin ori on hyväluonteinen, selväpäinen ja lahjakas. Epun emä, EM Nemuri on rautias ja hyväluontoinen estetamma. Se on niittänyt paljon mainetta kilparadoilla ja jättänyt upeita jälkeläisiä virtuaalimaailmaan, EM Nemurin emä, Szyzka on kotoisin puolasta, jossa se kilpaili nuoruudessaan muutaman kerran. Szyzka muutti lyhyen kilpauransa jälkeen saksaan, jossa se toimi tuntihevosena ennen siitokseen siirtymistään. Se sai kolme varsaa, joista EM Nemuri on nuorin ja ainoa yhä elossa oleva. EM Nemurin isä, Biodro oli ranskalainen tuontishettis, josta en paljoa tiedä Se oli väriltään rautias ja se kisasi koulukisoissa muutaman kerran. Muita tietoja siitä ei ole löytynyt. Molempien EM nemurin vanhempian sukupaperit tuhoutuivat tallipalossa ja itselleni jäi myös sellainen käsitys että myös tallin kaikki shetlanninponit EM Nemuria, joka oli lähtenyt jo matkalle Suomea kohti, lukuunottamatta kuolivat palossa. Eppu on erittäin miellyttämisenhaluinen ja mukava poni. Se on pienimpien suosikki, sillä sen kanssa pärjää lähes kuka tahansa. Se on rauhallinen hoidettava, ja rakastaa pientä hellittelyä. Neiti on vähän perso makupaloille, ja se usein kerjääkin niitä pienellä tökkimisellä. Jos se joskus intoutuu pelleilemään, eikä anna tarhasta kiinni, makupalat ovat pomminvarma keino saada poni nopsaan narun päähän. Varsinkin keväisin tamma pyrkii talutettaessa helposti myös ruohotupsuihin käsiksi. Hoidettaessa Eppu suorastaan torkkuu, eikä häiriinny vaikka ympärillä pyörisi useampikin ihminen. Se antaa räpeltää harjaa, letittää häntää ja kontata vatsan alta. Välillä tntuu että se ei edes säiky mitään, mutta se ei ole totta. Yllättävä kova meteli ja koirat saavat sen jo vähän säpsähtelemään. Satulointi ja suitsinta sujuu ongelmitta, tosin talvisin tamma on tarkka siitä että kuolaimet on lämpimät. Jos se saa kylmät kuolaimet kerran suuhunsa, kestää pitkään ennen kuin se suostuu taas ottamaan lämpimiäkään kuolaimia kiltisti suuhunsa. Talvisin sen kanssa saa joskus vähän kinata kuolaimista. Ratsastettaessa Eppu on kiltti ja vähän automaatti. Perusjutut se menee nätisti, vaikka ratsastaja istuisi väärinpäin satulassa. Vasta vaativammissa tehtävissä, kuten korkeilla esteillä tai enemmän keskittymistä vaativissa koululiikkeissä se vaatii vähän enemmän ratsastusta. Epulla on hyvä hyppytyyli, ja minkä se vauhdissa häviää muille, sen se korvaa luotettavuudella ja ketteryydellä. Sen kanssa voi esteradalla ratsastaa lähes millaiset tiet tahansa, tammalla on ilmiömäinen kyky hypätä esteen yli vaikka lähestyminen olisi täysin vino, ja vauhti olisi nollassa. Eppu on yleensä herkkä avuille, mutta silti kannattaa pitää raippaa mukana. Neidillä on tapana välillä yrittää laiskotella, jos se saa siihen mahdollisuuden. Kengittäjän ja eläinlääkärin tamma ottaa vastaan tutulla tyyneydellä, muiden hevosten kanssakin tamma on tyynen rauhallinen ja muut kunnioittavat sitä ja antavat kyllä tilaa. Kisapaikoillakaan se ei anna muiden hevosten tai yleisen hälinän haitata, vaan käyttäytyy aivan kuin kotonaan olisi. Ainut ongelma Eppun kanssa on kuljetus. Yksinään sitä ei koppiin saa, ja kaverinkin kanssa täytyy lastaukselle varata aikaa reilusti. Joskus se saattaa mennä ensiyrittällä, joskus saatetaan jumittaa sillalla pidemmän aikaa. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan. Kopista ulos tullaankin sitten vauhdilla. |
